Risto H. Kurppa » life

Kuinka mones tallaaja olet tällä pallolla?

Risto H. Kurppa — Sat, 05 Nov 2011 17:37:05 +0000

BBC on julkaissut työkalun jolla voi laskeskella syntymäaikansa syöttämällä kuinka mones asukki on maan päällä: The world at seven billion.

Omia tuloksiani katsellessa yllätyön huomatessani että maapallon väkiluku on kasvanut n. 2.5 miljardilla syntymäni jälkeen. Eiköhän tällä ole jotain vaikutusta ollut maailmalla. Entäpä 1900-luvun alussa syntyneet isovanhempani? Tällöin maailman väkiluku on ollut n. 1.8 miljardia. Heidän elinaikanaan maan väkiluku on 3.8-kertaistunut! Kuvaajaa katsomalla näkee että n. 1950 on alkanut raju nousu ja hidastumista ei ole näkyvissä. Vilkaistaan tilannetta muutamilla alueilla että mistä se kasvu on tullut.

Suomi

Vuonna 1850 1.8 miljoonaa
Vuonna 1900 2.7 miljoonaa
Vuonna 1950 4 miljoonaa
Nykyään 5.4 miljoonaa
Vuosina 1950-2010 väkiluku kasvanut tekijällä 1.4.

Kiina

Vuonna 1850 412 miljoonaa
Vuonna 1900 400 miljoonaa (kyllä, pientä pudotusta). Tämä on jo suurempi lukema kuin nykysen Etelä-Amerikan väkiluku (390 miljoonaa)
Vuonna 1950 580 miljoonaa
Nykyään 1.3 miljardia!!!
Vuosina 1950-2010 väkiluku on kasvanut tekijällä 3.1.

Intia

1850: 197 miljoonaa
1900: 266 miljoonaa
1950: 359 miljoonaa
Nykyään: 1.23 miljardia
Vuosina 1950-2010 väkiluku on kasvanut tekijällä 3.4

Afrikka

1850: 90 miljoonaa
1900: 124 miljoonaa
1950: 223 miljoonaa
Nykyään: 1 miljardi
Vuosina 1950-2010 väkiluku on kasvanut tekijällä 4.4.

Etelä-Amerikka

1850: 18 miljoonaa
1900: 40 miljoonaa
1950: 110 miljoonaa
Nykyään: 393 miljoonaa
Vuosina 1950-2010 väkiluku on kasvanut tekijällä 3.6
Yllättävää, eikö etelä-amerikassa ole tätä enempää ihmisiä!?

Pohjois-Amerikka

1850: 40 miljoonaa
1900: 105 miljoonaa
1950: 217 miljoonaa
Nykyään: 544 miljoonaa
Vuosina 1950-2010 väkiluku on kasvanut tekijällä 2.5

Kumulatiivinen väkiluku on jossain 83 miljardin tienoilla. Tällä hetkellä meitä on täällä siis vain noin 0.8% kaikista. Aika pieni osa.

Tiedot on muuten kaivettu Wolfram Alpha -hakukoneella. Kts esimerkiksi Population of India in 1850,1900,1950,today

Helsingin Yliopisto & Ystävä 2010 Yliopistolaisen sähköinen työpöytä 2010 -hankkeen, siis tuttavallisemmin Ystävä2010:n visio on...
Opiskelija kävi kirjastossa Olen taas ryhdistäytynyt opiskelijana: viime viikolla selvitin mitä kaikkea minun...
Adolf Ehrnroothin haastattelu Adolf Ehrnrooth oli Simo Rantalaisen haastateltavana (?) Hyvät Pahat ja...

Ted – Rick Warren

Risto H. Kurppa — Mon, 26 Sep 2011 05:00:09 +0000

Rick Warren – he wrote a book, became popular and extremely rich, only to give 90% of the money away. Walk the talk!!

And I guess that’s the main reason I came up here today, to all of you very bright people at TED, is to say, “What’s in your hand?” What do you have that you’ve been given? Talent, background, education, freedom, networks, opportunities, wealth, ideas, creativity. What are you doing with what you’ve been given? That, to me, is the primary question about life. That, to me, is what being purpose-driven is all about. In the book I talk about how you’re wired to do certain things, you’re shaped. This little cross takes spiritual gifts, heart, ability, personality and experiences. These things shape you. And if you want to know what you ought to be doing with your life, you need to look at your shape. What am I wired to do?

TED – Ideas worth spreading TED is an nonprofit organization devoted to ‘Ideas worth spreading’....
London, day 6 Soon it’s time to go to home.. Today was the...

TED – Ideas worth spreading

Risto H. Kurppa — Sat, 24 Sep 2011 16:00:42 +0000

TED is an nonprofit organization devoted to ‘Ideas worth spreading’. They arrange conferences and invite inspiring speakers with great ideas – to make our life better. They also record the talks and allow people watch & download the talks freely on their website.

I’ve known about TED for years but only some days ago I decided to watch my first TED talk (downloaded to my N900 phone to watch during the bus trip to work). Since I’ve watched around 10 talks and they’ve all been great trips to new topics and ideas!

Start with this one, Hans Rosling. Great topic, awesome visualization and he’s a fun guy to watch and listen! On the site you can download the video and also read the transcript.

Economic growth to me, as a public-health professor, is the most important thing for development, because it explains 80 percent of survival. Governance. To have a government that functions — that’s what brought California out of the misery of 1850. It was the government which made law function finally. Education, human resources are important. Health is also important, but not that much as a mean. Environment is important. Human rights is also important, but it just gets one cross.

Now what about goals? Where are we going toward? We are not interested in money. Money is not a goal. It’s the best mean, but I give it zero as a goal. Governance, well it’s fun to vote in a little thing, but it’s not a goal. And going to school, that’s not a goal, it’s a mean. Health I give two points. I mean it’s nice to be healthy — at my age especially — you can stand here, you’re healthy. And that’s good, it gets two plusses. Environment is very, very crucial. There’s nothing for the grandkid if you don’t save up. But where are the important goals? Of course, it’s human rights. Human rights is the goal, but it’s not that strong of a mean for achieving development. And culture. Culture is the most important thing, I would say, because that’s what brings joy to life. That’s the value of living.

Ted – Rick Warren Rick Warren – he wrote a book, became popular and...

Sunday’s Comin’

Risto H. Kurppa — Thu, 21 Apr 2011 16:11:59 +0000

It’s Friday… but Sundays Comin.. Tags: church, video...
Video: Sunday’s comin’ Tags: video...
Ted – Rick Warren Rick Warren – he wrote a book, became popular and...

Mannerheimin salonkivaunu ja karjalaisten kohtaaminen

Risto H. Kurppa — Tue, 19 Apr 2011 11:00:18 +0000

Auringon paistellessa keväisenä päivänä, bussipysäkille kävellessäni katsoin vanhaa, kumaraista setää joka kiireettä käveli kunnes pysähtyi tutkimaan jalkakäytävän reunassa olevan pensaan kuivuneita kukkia. Myöhemmin hän tuli pysäkille ja sen kummempia ajattelematta tokaisin että ‘Aika kylmä tuuli‘. Siitä se keskustelu lähti, alkuun puhuttiin hieman säästä, kesän tulosta ja lumisista talvista. Hän vinkkasi vieressä olevasta sotamuseosta ja totesimme kumpikin käyneemme siellä kerran.

Hän sanoi olevansa itsekin veteraani ja laittaneensa eilen Hakaniemen torilla sotaveteraanien keräykseen kolikon, ‘omaan pussiin’.

Hän kertoi olleensa rintamalla ‘Ehrnroothlaisia’. 40-luvulla rintamalta palatessaan hänet oli komennettu palvelemaan junaan, jonka kuvan hän näytti minulle puhelimestaan – Mannerheimin salonkivaunu. Junassa oli yleensä viisi vaunua: ‘naisten vaunu’, jossa asui emäntä sekä mahdollisia vieraita, Mannerheimin salonkivaunu, ravintolavaunu, junan päällikön tms vaunu ja viimeisenä vartiosotilaiden vaunu (en ihan tarkkaan muista näitä vaunuja, en ole historiallisesti luotettava lähde ;), ja tässä viidennessä vaunussa tämä tapaamani veteraanikin oli majaillut muiden vartiotehtävissä olevien sotilaiden kanssa – junan pysähtyessä he pomppasivat heti ulos. Toisinaan junan perässä oli myös avoimeen tavaravaunuun rakennettu ilmatorjuntavaunu.

Kertoi ettei nähnyt Mannerheimia koskaan siviilivaatteissa vaan aina sotilasasu päällä. Matkaan Helsingin ja Mikkelin päämajan välillä lähdettiin yleensä iltaisin. Mannerheim söi iltapalan junassa, nukkui yön, söi junassa myös aamupalan ja oli heti aamusta, perille saavuttaessa valmis töihin. Helsingin päässä hän jäi pois Pasilan tienoilla ja matkasi siitä suoraan Tamminiemeen.

Olipa Hitlerkin vieraillut Mannerheimin vieraana tuossa salonkivaunussa.

Kysäisin mieheltä mistä päin hän on kotoisin, sie ja mie -murre ei Helsingiltä kuulostanut. Hän kertoi olevansa karjalaisia, tulevansa Lappeen pitäjästä josta osa luovutettiin Neuvostoliitolle. No sielt karjalastha miekii.

Ja kaikki tämä siitä että ajoin metrolla pysäkin ohi räplätessä puhelintani ja tokaisin miten on kylmä tuuli.

Ajatuksia talvisesta kaupungista Joululoma lähestyy, vielä pitäisi maanantaina taistella yksi tentti – (klassinen)...
Isoisästä Tapasin erään ihmisen joka tunsi isoisäni. Minä en koskaan isoisiäni...
Adolf Ehrnroothin haastattelu Adolf Ehrnrooth oli Simo Rantalaisen haastateltavana (?) Hyvät Pahat ja...

Getting rid of 100 things

Risto H. Kurppa — Fri, 10 Sep 2010 05:57:09 +0000

I’m not quite sure where I got the idea. Maybe it was The Simple Marriage blog writing a guide to creating a simple home and talking about decluttering.

Timo Wright : Self-Portrait from Timo Wright on Vimeo.

The trailer for the installation SELF-PORTRAIT by Timo Wright. He took photos of all 3328 object he owns.

Average family owns around 10 000 objects. Sound’s like a lot. Three years ago I had over 50 pairs of socks. Add DVDs, books, CDs, spoons, forks, jeans, t-shirts, office items, cables, bed sheets, tools, underwear, plates, cables…

A year ago I saw a film of a Finnish family that decided to live a year without oil, see if it’s possible. Believe me, it is painful. If you have a change to see the film ‘Recipes for Disaster‘ somewhere, I warmly recommend it.

Then I bumped to the 100 thing challenge where people live with 100 (personal) items for full 12 months. Here’s his list of 100 items important enough to be kept.

What can I do?

I will get rid of 100 things I own. I don’t expect it to be too easy but I wish it will make me rethink how I relate to things I own and consume. Maybe I can also try to declutter our home a bit.

So here’s my photoset. I started with 2 CDs, 2 cell phone chargers and 4 books I will throw away, give away, sell. Mostly throw or give. If you’re interested , let me know.

I also started the decluttering today by reorganizing my music notes. 3 unorganized binders and a pile of paper turned into about 10 nice categories that will find their binders soon. Also I’m throwing away many music sheets, maybe that counts as one of the hundred things?

By the end of the year there will be 100 photos. Keep reminding me and it will happen.

Someone else who did the same
Six items or less -experiment
Fashion bloggers in FInland try to survive with 6 pieces of clothing for a month

Ted – Rick Warren Rick Warren – he wrote a book, became popular and...

Opiskelija kävi kirjastossa

Risto H. Kurppa — Wed, 13 Jan 2010 17:01:21 +0000

reihayashi / flickr.com CC-BY-NC-ND

Olen taas ryhdistäytynyt opiskelijana: viime viikolla selvitin mitä kaikkea minun vielä pitää opiskella selviytyäkseni maisteriksi asti.

Johtamisopin sivuainekokonaisuudesta minulta puuttuu vielä JOS8, ‘Johtaminen ja organisaatiokulttuuri’. Tiedossa on kolmen kirjan kirjatentti:

Brown Andrew : Organisational Culture (2nd ed.)
Griseri Paul : Managing Values. Ethical Change in Organisations
Schein Edgar : Organisaatiokulttuuri ja johtaminen

Helka ystävällisesti kertoi että keskustan Opiskelijakirjastossa näitä kirjoja on läjäpäin. Vaan en minä luonnontieteilijänä käy keskustassa juuri koskaan, niinpä yritin ensialkuun kysellä Kumpulan Tiedekirjastosta onko yliopiston kirjastoilla jotain systeemiä millä saisi kirjoja liikuteltua paikasta toiseen, eli ettei minun vartavasten tarvitsisi lähteä keskustasta näitä kirjoja hakemaan. No ei, ei ollut sellaisia systeemejä.

Niinpä tänään tulin sitten varta vasten keskustaan hakemaan näitä kirjoja. Tallasin Kodin Ykkösen läpi kohti Aleksandriaa huomatakseni ihmetyksekseni että hei, joku on pöllinyt kirjaston! Kysäisin vaksilta ‘Missä tuo kirjasto on?’ – taas näitä ‘en olisi koskaan luullut kysyväni tätä’ -hetkiä. Fabianinkatu 32 oli kuiva vastaus, veikkaan että hän on sen joutunut jollekin muullekin kertomaan.

Löysin kirjaston, todellakin, Fabianinkatu 32:sta. Ei varmaan ihan kevyttä hommaa liikutella kirjastoja.
Törmäsin myös muutamaan tuttuun – on se niin tätä että keskustassa on heti ilmassa sitä akateemista meininkiä, tavataan tuttuja, käydään kaffella ja muuta sen sellaista. Ei meillä Kumpulassa vaan.

Löysin myös hakemani kirjat: valkkailin pinoista kustakin kirjasta sellaisen kappaleen joka oli uskottavalla tavalla alleviivailtu ja merkkailtu. Varsinkin tuo Scheinin teos vaikutti puuduttavalta, ei minkäänlaisia kuvia tai kuvaajia havainnollistamassa tekstiä, pintana tummanvihreä kulahtanut kangas. Semmonen vanha kirja, you know.

Lainauskone ei meinannut alkuun huolia kulahtanutta opiskelija-kirjastokorttiani vaan muutaman yrityksen jälkeen totteli kuitenkin. Sain lainattua kirjat ja tulostelin kuitin. Sitä katsellessani joutui ihan vallan ihmettelemään että hä, onko kurssikirjojen laina-aika nykyään kolme päivää: lainasin kirjat 10.01 ja palautuspäiväksi oli merkitty 13.01. Aika nopeasti pitäisi lukea, ei taida onnistua. Kaikenlaisia muutoksia sitä..

Tallailin infotiskille tätä ihmettelemään ja täti sieltä osasi arvata etten ole uusinut kirjaston asiakastietojani hetkeen.. Siis vuoteen. Näillä on joku systeemi että jos et käy vuosittain ilmoittamassa tietojasi, et voi lainata. No ei, en ollut, siitä syystä tuo kolmen päivän lainakenkkuilu. Täti ei saanut luettua tuota kulahtanutta korttiani omilla laitteillaan – joten antoi uuden kirjastokortin, pyytämättä, yllättäen. Päivitti samalla tiedot systeemehinsä, mm. tiedekunta oli jäänyt aikaisemmin merkkailematta. On se jännä että miksei esim. yliopiston ja kirjaston välillä voi liikkua tietoa esimerkiksi osoitteestani? Ei ole yksi eikä kaksi systeemiä yliopistolla mihin olen sähköpostiosoittettani – jopa katuosoitettani tunkenut.

No, sain lainattua uudestaan kuukauden laina-ajalla ja sain kaupan päälle uuden kirjastokortin. Tai jouduin ottamaan, ihan miten vain.

Adolf Ehrnroothin haastattelu Adolf Ehrnrooth oli Simo Rantalaisen haastateltavana (?) Hyvät Pahat ja...
Viikko lomaa takana Jepu, reilun viikon olen pysytellyt irti näistä Ubuntu- ja Linux-yhteisöjuttusista...
Maanantai-iltana Pasilassa Tämä kaksinäytöksinen teos kuvaa pohjoismaisen pääkaupungin maanantai-illan tapahtumia maan vilkkaimmalla...

Ajatuksia talvisesta kaupungista

Risto H. Kurppa — Sat, 19 Dec 2009 17:21:39 +0000

Joululoma lähestyy, vielä pitäisi maanantaina taistella yksi tentti – (klassinen) mekaniikka. Tämä on vasta viides kerta kun ko. kurssin tentissä olen, takana on 3 välikoetta ja yksi laitostentti eli kurssikoe. Niillä ei vielä ole päästy läpi, ehkä tällä kertaa tärppää. Väsyttämällä, ei väkisin.

Vietin lauantai-päivän ystävien seurassa, muuttoapuna. No se muuttoapu oli vähän huijausta ja tekosyy mutta maailmaa parannellen kuitenkin.

Nappasin kaupasta Logitech ClearChat PremiumPC -kuulokkeet. Tuollaiset muovipakkaukset on yleensä typeriä: vaikea avata ja tuloksena on yleensä vertavuotavat sormet. Tällä kertaa pakkaukseen oli tehty sauman viereen näppärä rei’itys jonka voi repiä auki suht helposti. Nytpä olin oppimiskeskus Alexandriassa – ja pakkauksen helppo avautuvuus yllätti muuten positiivisesti verrattuna normaaleihin tappopakkauksiin – mutta aivan hirveää ääntä tuollaisen avaaminen pitää. Piti käydä rappukäytävässä avaamassa. Ja edelleen – ei niitä oikeasti noin tiukkaan tarvitsisi pakata..

Hyppäsin ratikkaan. Jostain syystä noin 10 ihmistä siitä oven ympäriltä katsoi kaikki minua antaessani katseen vaeltaa heidän kasvonsa läpi heti kyytiin noustuani. Kaikilla oli rintamasuunta eteenpäin ja kovin vakava ilme. Huvittavaa. Palautin naamani peruslukemille – ja käännyin katsomaan menosuuntaan.

WordPressistä on muuten saatavilla versio 2.9. Kenkuttaa kun päivittyy näin usein ettei oikein edelliseen kerkeä vielä tottua kun jo uutta puskee. Riesa, vaikka päivitykset sisältävätkin tietoturvasettiä.

Alexandrian tietokoneet ovat muuten aivan luokattoman hitaita käynnistymään. Ja yliopiston verkoissa taitaa olla P2P-ohjelmat kiellettyjä, tarkoittaakohan se Spotifyäkin. Tuskin.

EeePC:n laturi kenkkuaa taas, ei suostu latailemaan ennen kuin laturia potkii riittävästi. Ehkä siinä olisi jo syytä avata se ja katsoa mikä on pielessä. Taisi tosin tarvita vähän väkivaltaa että saa auki kun ruuveja ei ole..

Islamilaisen puolueen puheenjohtaja Abdullah Tammi jättää paikan puolueen sisäisten ristiriitojen takia. (hs.fi)

Homoparien kirkkohäät jakavat aika jännästi kansaa (hs.fi). Kirkossa ainakin kovaäänisimmät ovat kirkkoa homoparien siunaamisen sallivaan suuntaan viemässä, sen jälkeen on vielä vääntö kirkkohäistä & vihkimisestä.

Mutta nyt, se mekaniikka.. Ei-inertiaaliset koordinaatistot (mm. hyrrät), jäykän kappaleen liike (pyörimistensorit ja hitausmomentit), Hamiltonin mekaniikka (Poissonin sulut, generaattorit) ja päälle ehkä vähän kaaosteoriaa. Karu meininki. Huolisin päästä läpi ja kerätä pisteet kotiin.

Rooma VII Työmatka EPSC2010 -kongressiin Roomaan, 09/2010, seitsemäs päivä, lomapäivä waimon kanssa. Via...
Ajatuspullautus Waimon kanssa pyöriteltiin sanaleikkejä sanottuani olevani seminaatti (lue: puoliksi väsynyt)....
Rooma V Työmatka EPSC2010 -kongressiin Roomaan, 09/2010, viides päivä. Aamupalaksi taas mm....

Haluaisin..

Risto H. Kurppa — Thu, 25 Jun 2009 05:41:15 +0000

Haluaisin viettää aikaa waimon kanssa, tutustua, rakentaa yhteistä elämää. Viettää aikaa vanhempieni kanssa, sisarteni ja heidän perheidensä kanssa, tutustua kunnolla kaikkiin kahteentoista. Viettää aikaa ystävieni kanssa. Käydä Heurekassa, Linnanmäellä, Korkeasaaressa. Haluaisin valokuvata. Haluaisin järjestää ison valokuva-arkistoni. Haluaisin tehdä matkoilla ottamistani valokuvista valokuvakirjoja. Haluaisin tehdä siskolleni ajantasaiset nettisivut palvelemaan heidän työtään. Haluaisin antaa oman panokseni seurakunnan toimintaan, Evankeliumin leviämiseen. Haluaisin pyöräillä, vaeltaa. Nauttia mökillä auringosta. Tavata sukulaisia, viettää aikaa vielä kanssamme olevien vanhemman polven sukulaisten kanssa. Tutustua sukuni juuriin. Käydä Karjalassa. Haluaisin soittaa pianoa. Lukea kirjoja. Tutustua Euroopan historiaan. Eri kansoihin ja maihin. Syventyä Raamattuun, erityisesti kirjeisiin. Palvella Jumalaa. Haluaisin unohtaa opiskelut. Kuunnella ylistysmusiikkia, klassista musiikkia. Haluaisin avittaa vapaita ohjelmia valloittamaan maailmaa. Piirtää karttaa. Testata erilaisia ohjelmia. Vaeltaa Lapissa. Kirjoittaa päiväkirjaa. Seurata uutisia maailmalta. Haluaisin lentää kuumailmapallolla. Haluaisin matkustaa Afrikkaan. Haluaisin auttaa ihmisiä, antaa omastani.

Käyn töissä, syön ja nukun. Tuntuupa hyvältä.

Ajatuksia talvisesta kaupungista Joululoma lähestyy, vielä pitäisi maanantaina taistella yksi tentti – (klassinen)...
Gospel-sanoitukset Radio Deissä pyörii ‘Gospel-raati’ -niminen ohjelma joka mainostaa itseään näin:...
Viikko lomaa takana Jepu, reilun viikon olen pysytellyt irti näistä Ubuntu- ja Linux-yhteisöjuttusista...

Ensimmäinen kerta..

Risto H. Kurppa — Thu, 28 May 2009 18:58:07 +0000

Olin tänään ensimmäistä kertaa laitosjohtoryhmän kokouksessa.
Olin tänään ensimmäistä kertaa purjehtimassa.
Näin tänään ensimmäistä kertaa halon auringon ympärillä.
Kävin tänään ensimmäistä kertaa syömässä Kappelissa.
Söin tänään ensimmäistä kertaa korvasienikeittoa.

Laitosjohtoryhmään minua pyydettiin tuossa noin kuukausi sitten. Opiskelijoiden varajäseneksi, tarkoittaa läsnäolo-oikeutta kaikkiin kokouksiin. Dekaani vahvisti opiskelijoiden ehdotuksen ja tänään olin sitten kokoustamassa. Käsiteltäviin asioihin kuului mm. tähtitieteen ja fysiikan laitosten yhdistäminen, yliopistolain uudistus, tulevan vuoden opetusohjelma, palkkausasioita sekä gradujen arvosanojen hyväksymisiä. Fysiikan laitos tuottaa noin 40% tiedekunnan tohtoreista (tilastoja).

Purjehtimismahdollisuus tarjoutui ihan puun takaa. Tuttu sai eilen veneensä vesille ja tänään piti päästä kokeilemaan, joten purjehdimme viiden hengen porukalla Pohjoisrannasta Kauppatorille ja takaisin. Ei mikään pitkä matka mutta vähän siinä silti pääsi purjevenen keikkumisen tunnelmaan Korkeasaaren ja Suomenlinnan lauttojen ajaessa ohi, Viking Linen ja jonkun jättiluksusristeilyaluksen kokoa vedenpinnan tasolta katsellessa. Moottorilla ajettiin satamasta ulos, purje vastatuulessa pystyyn ja matkaan. Paatti oli 27 jalkaa (reilu 9 metriä), palttiarallaa yllä linkatun kuvan paatin kaltainen. Ei ollenkaan tyhmä ajatus killua jossain Ahvenanmaan saaristossa kuumana aurinkoisena kesäpäivänä purjevenen kannella Aku Ankkaa lukien. Tahi Saimaan saaressa. Matkalla näimme auringon ympärille ilmestyneen halon.

Kauppatorilla laitoimme veneen parkkiin ja kävelimme Kappeliin syömään. Alkupalaksi korvasienikeittoa, pääruoaksi riistakäristystä pihlajanmarjakastikkeessa ja juurespottuvoita ja jälkiruoaksi vielä jätskipallo metsämarjakeiton kera. Kappeli on hieno mesta ja ruoka on ökyhyvää.

Ja päälle kotona päikkärit waimon vieressä. Parasta.

Ei pöllömpi päivä, pieni piristysruiske auttaa jaksamaan taas vähän eteenpäin. Vieläkin vähän keinuttaa.

Ajatuksia talvisesta kaupungista Joululoma lähestyy, vielä pitäisi maanantaina taistella yksi tentti – (klassinen)...
Ajatuspullautus Waimon kanssa pyöriteltiin sanaleikkejä sanottuani olevani seminaatti (lue: puoliksi väsynyt)....
Helsingin Yliopisto & Ystävä 2010 Yliopistolaisen sähköinen työpöytä 2010 -hankkeen, siis tuttavallisemmin Ystävä2010:n visio on...