Opiskelija kävi kirjastossa

reihayashi / flickr.com CC-BY-NC-ND

Olen taas ryhdistäytynyt opiskelijana: viime viikolla selvitin mitä kaikkea minun vielä pitää opiskella selviytyäkseni maisteriksi asti.

Johtamisopin sivuainekokonaisuudesta minulta puuttuu vielä JOS8, ‘Johtaminen ja organisaatiokulttuuri’. Tiedossa on kolmen kirjan kirjatentti:

• Brown Andrew : Organisational Culture (2nd ed.)
• Griseri Paul : Managing Values. Ethical Change in Organisations
• Schein Edgar : Organisaatiokulttuuri ja johtaminen

Helka ystävällisesti kertoi että keskustan Opiskelijakirjastossa näitä kirjoja on läjäpäin. Vaan en minä luonnontieteilijänä käy keskustassa juuri koskaan, niinpä yritin ensialkuun kysellä Kumpulan Tiedekirjastosta onko yliopiston kirjastoilla jotain systeemiä millä saisi kirjoja liikuteltua paikasta toiseen, eli ettei minun vartavasten tarvitsisi lähteä keskustasta näitä kirjoja hakemaan. No ei, ei ollut sellaisia systeemejä.

Niinpä tänään tulin sitten varta vasten keskustaan hakemaan näitä kirjoja. Tallasin Kodin Ykkösen läpi kohti Aleksandriaa huomatakseni ihmetyksekseni että hei, joku on pöllinyt kirjaston! Kysäisin vaksilta ‘Missä tuo kirjasto on?’ – taas näitä ‘en olisi koskaan luullut kysyväni tätä’ -hetkiä. Fabianinkatu 32 oli kuiva vastaus, veikkaan että hän on sen joutunut jollekin muullekin kertomaan.

Löysin kirjaston, todellakin, Fabianinkatu 32:sta. Ei varmaan ihan kevyttä hommaa liikutella kirjastoja.
Törmäsin myös muutamaan tuttuun – on se niin tätä että keskustassa on heti ilmassa sitä akateemista meininkiä, tavataan tuttuja, käydään kaffella ja muuta sen sellaista. Ei meillä Kumpulassa vaan.

Löysin myös hakemani kirjat: valkkailin pinoista kustakin kirjasta sellaisen kappaleen joka oli uskottavalla tavalla alleviivailtu ja merkkailtu. Varsinkin tuo Scheinin teos vaikutti puuduttavalta, ei minkäänlaisia kuvia tai kuvaajia havainnollistamassa tekstiä, pintana tummanvihreä kulahtanut kangas. Semmonen vanha kirja, you know.

Lainauskone ei meinannut alkuun huolia kulahtanutta opiskelija-kirjastokorttiani vaan muutaman yrityksen jälkeen totteli kuitenkin. Sain lainattua kirjat ja tulostelin kuitin. Sitä katsellessani joutui ihan vallan ihmettelemään että hä, onko kurssikirjojen laina-aika nykyään kolme päivää: lainasin kirjat 10.01 ja palautuspäiväksi oli merkitty 13.01. Aika nopeasti pitäisi lukea, ei taida onnistua. Kaikenlaisia muutoksia sitä..

Tallailin infotiskille tätä ihmettelemään ja täti sieltä osasi arvata etten ole uusinut kirjaston asiakastietojani hetkeen.. Siis vuoteen. Näillä on joku systeemi että jos et käy vuosittain ilmoittamassa tietojasi, et voi lainata. No ei, en ollut, siitä syystä tuo kolmen päivän lainakenkkuilu. Täti ei saanut luettua tuota kulahtanutta korttiani omilla laitteillaan – joten antoi uuden kirjastokortin, pyytämättä, yllättäen. Päivitti samalla tiedot systeemehinsä, mm. tiedekunta oli jäänyt aikaisemmin merkkailematta. On se jännä että miksei esim. yliopiston ja kirjaston välillä voi liikkua tietoa esimerkiksi osoitteestani? Ei ole yksi eikä kaksi systeemiä yliopistolla mihin olen sähköpostiosoittettani – jopa katuosoitettani tunkenut.

No, sain lainattua uudestaan kuukauden laina-ajalla ja sain kaupan päälle uuden kirjastokortin. Tai jouduin ottamaan, ihan miten vain.

Share

Related posts:

• Adolf Ehrnroothin haastattelu Adolf Ehrnrooth oli Simo Rantalaisen haastateltavana (?) Hyvät Pahat ja...
• Viikko lomaa takana Jepu, reilun viikon olen pysytellyt irti näistä Ubuntu- ja Linux-yhteisöjuttusista...
• Maanantai-iltana Pasilassa Tämä kaksinäytöksinen teos kuvaa pohjoismaisen pääkaupungin maanantai-illan tapahtumia maan vilkkaimmalla...
• Pintaraapaisu byrokratiaa Päivän kysymys: Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden miehen palkan maksuun...
• Verkkokauppa ja henkilötunnus – päivitetty Suunnittelin tilaavani muutaman DVD:n eräästä kotimaisesta verkkokaupasta. Tilaus tyssäsi kuitenkin...