Vaalikoneet – ei mitään järkeä – päivitetty

Äänestäisitkö sinä ehdokasta joka on vaalikoneessa sijalla 574, 426 tai edes sijalla 306?

Naputtelin muutamat vaalikoneet, tässä satunnaisia kommentteja ja jupinaa.

Yleistä

Asun Helsingissä enkä ole ehdokkaana kunnallisvaaleissa enkä allekirjoittanut minkään puolueen jäsenkirjaa. Oleellisesti kaksi puoluetta on lähinnä sydäntä. Mutta äänestämään pitäisi.

Vaalien ajatushan on varsin hassu. Jonkunlainen lähtöoletushan tällaisessa edustuksellisessa demokratiassahan on että tavan pulliainen valitsee (äänestäjän mielestä) fiksun jätkän tai mimmin päättämään puolestaan asioista. Käytännössä tämä nykyään tapahtuu vaalikoneiden perusteella, jotkut saattavat saada äänen tai pari hernerokkakampanjoinnilla, lehti-ilmoituksilla tai kotisivuillaan.

No, minä tavan tuivelona täyttelen sitten noita vaalikoneita. Vaalikoneiden kysymyksethän ovat oleellisesti niitä mitä valituksi tulevat joutuvat päättämään sitten siellä kunnallispolitiikassa (yleistyy myös eduskuntaan). Olen riittävän tietoinen asioista tietääksen etten tiedä riittävästi näistä asioista kyetäkseni laittamaan ruksin siihen, mikä olisi lopullisena päätöksenä kokonaisuuden kannalta järkevin vaihtoehto. Minulla ei ole riittävästi taustatietoa, kokemusta jne tiedossani. Eli heitän fiilispohjalta ruksin joka muuttuu perustelluksi mielipiteeksi sillä hetkellä kun vaalikone antaa ehdokkaan ja käyn häntä äänestämässä. Ja muutama miljoona suomalaista tekee saman – onko seurauksena siis mutupohjalta tehtyjä päätöksiä joita edustajat yrittävät parhaansa mukaan ajaa?

Helsingin Sanomat Oy

Helsingissä 833 vastaajaa
Linkki vaalikoneeseen

Hesarin kysymykset on aseteltu ihan hyvän tuntuisesti: laaja-alaisesti aina perhepäivähoidosta tuulivoimaloihin, ruuhkamaksuista kuntaliitoksiin. Hesarin koneen hienoutena/erikoisuutena on Bayminerillä tehty kartta jossa jokainen ehdokas on merkattu ruksilla avaruuteen (mitkä ne akselit sitten lienevätkään.. sosialismi-porvarismi ja radikaalisuuden määrä kenties?) ja täten näkee miten ‘lähellä’ omia mielipiteitä kukin ehdokas on.

3. Kaupunki on nostanut pientalojen ja kerrostalojen tonttien vuokria. Pitääkö tätä linjaa jatkaa?

Just. Nämä ovat omaa erikoisosaamistani kerrostalovuokralaisena joka ei edes taida olla kaupungin vuokratontti. Tai mistä minä sen tiedän. Mutta nyt pitäisi ottaa kantaa. Jätän tyhjäksi.

8. Mitä kiinteistöverolle pitäisi tehdä kunnassanne?

Samaa linjaa. Melkein voisin kysyä että ‘mikä kiinteistövero’. No ei, joku käsitys muttei tasosta mitään tietoa.

15. Jos kunnan tulot eivät riitä palveluiden rahoittamiseen, mihin keinoon tulisi ensisijaisesti turvautua?

Minä sen osaan sanoa, juu. Että ottaako velkaa, kuristaa palveluista vai liittyä toiseen kuntaan, myydä omaisuutta vai kiristää veroja? Hohhoijjaa.. Ei minulla ole riittävästi näkemystä päättää perustellusti edes kahden hengen taloudessa moista.

Kaupunkiliikkujat

Helsingissä 256 vastaajaa
Linkki vaalikoneeseen

Tämä kone kartoittaa ehdokkaiden ajatuksia erityisesti kaupunkiliikkumisesta. Ruuhkamaksut, julkisen liikenteen maksullisuus, fillarointi jne.

Tässä koneessa ongelmaksi muodostuu vastausten jyrkkyys tai se, ettei konkreettisesti määritellä mitä niillä eri vaihtoehdoilla tarkoitetaan.

3. Jokeri 2 -linja tulisi käynnistää ennen vuotta 2012.

jepujoo.. Mikäköhän mahtaa olla nykyinen linjaus? Että se käynnistetään ennen vuotta 2010, 2020 vai ei ollenkaan? En lähde kaivamaan.. Tai mitä haasteita kysymyksen aikataulussa on? Ei mitään käsitystä, ihan mutulla pitäisi päättää.

4. Raide-Jokerin toteuttamista tulisi nopeuttaa.

Mikä mahtaa olla nykyinen aikataulu? Jos tavoite on valmiiksi ennen 2010 kuulostaa nopealta, jos taasen 2020 niin voisi ehkä vähän hoputtaa. En minä tiedä! Hienoa iskeä kaikkiin kohtiin “En osaa sanoa / ei samaa eikä eri mieltä”

Yleisesti ottaen tuntuu ettei oikein mihinkään osannut ottaa täysillä kantaa vaan vähän hailakaksi jäi. Ja jotenkin epäilen vaalikoneiden toimintaa tällaisissa tapauksissa että mitähän se mahtaa antaa.. Tuloksia katsellessa epäily vahvistuu: kärkikymmeniköstä ensimmäisellä seitsemällä on kaikilla tulos 88,24%, seuraavalla kolmella 86,76%. Vähäinen kysymysten määrä aiheuttaa vähän hajontaa.

Yleisradio Oy

Helsingissä 796 vastaajaa
Linkki vaalikoneeseen

Ylen vaalikone on mielestäni näyttävin. 20 kysymystä ovat jälleen ansiokkaasti monelta eri osa-alueelta.

12. Jos kotikuntani kirjastotoimen määrärahoja lisätään, on varat käytettävä ennen muuta: (valitse vain yksi)

Vaihtoehtoina tieto/kaunokirjallisuus/musiikki&netti/kirjastonhoitajat – jaa-a. Tänään juuri jonkun kansanedustajan blogista lukaisin että vain harvat päättäjät omaavat kirjastokortin – ja kuinkakohan moni päättäjä tosiaan on kirjaston aktiivinen käyttäjä? Kotona on netti ja lukemiseen ei liene aikaa. Paha rasti. Netti on näppärä mutta esim. työttömillä voi olla hankala moista kotiin hankkia. Nettiin pääsy on melkein jo ihmisen perusoikeuksia :) Tietokirjallisuus – onko netti sitten sen jo käytännössä tappanut? Painettu tietokirja vanhenee nopeasti. Kaunokirjallisuus kertoo kulttuuristamme paljon, toisaalta kirjastoissa on jo lukemattomia kaunokirjallisuuden teoksia. Henkilökunta – ei voi tietää onko pulaa? Palkka taitaa ainakin olla alhaisin mitä akateemisella koulutuksella saa.

13. Jos on pakko valita, määrärahoja on parempi leikata ennemmin terveyskeskuksen palveluista kuin peruskouluilta, sillä yksityistä sairaanhoitoa on tarjolla joka tapauksessa mutta yksityisiä peruskouluja ei käytännössä ole.

Ovatko nämä oikeasti vaihtoehtoisia?

16. Helsingin terveydenhuollon kustannukset ovat Suomen kalleimmat, mutta palvelujen hinta-laatusuhde on kuitenkin hyvä.

Kävin äskettäin laajoissa testauksissa ja erillisenä tapauksena tutkituttamassa roskan tulehduttamaa silmää (tästä 2pv sairaslomaa) ja ehkä noin satasen olen kaikenkaikkiaan omasta pussista suoraan maksanut. Eihän tuo tunnu jos kerran parissa vuodessa käy mutta jos viikottain tarvitsisi käydä niin nousisihan nuo summat kovasti. Palveluiden laadusta ei mielestäni terveyspuolella voi tinkiä mutta kummahan se on jos ihminen menee vararikkoon terveytensä takia. Toisaalta ei luolamihillä ollut mitään terveyskeskusmaksuja: nuijalla päähän ja hiilille kävelemää (lähde tuntematon), jos ei parantunut niin voivoi. Mutta kait nykyään voisi jo olettaa että ihmistä yritetään parantaa lähes rajatta. Käytännössä kuitenkin vuosihoidon hintaraja on tarinan mukaan n. 50 000e. Tätä kalliimpia hoitoja ei juuri tehdä. Ihmiselämälläkin on hinta. Tyly meininki.

MTV Oy

Helsingissä 728 vastaajaa
Linkki vaalikoneeseen

Meinasin ensiksi erehdyksessä osallistua ‘Maajussille morsian’ -kyselyyn joka etusivulla oli tarjolla mutta päädyin vihdoin vaalikoneen omille sivuille.

MTV:n vaalikone on käsittämätön flash-härpäke jossa vastaminen tapahtuu portaattomalla asteikolla. Yllättävää.

9. On hyödyllisempää turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta.

Mitä kummaa? Verotulot = raha jonka kunta lypsää kuntalaisilta, kunnallisverotus = raha jonka kunta lypsää kuntalaisilta? Vai onko jälkimmäinen se raha jonka valtio lypsää kunnilta? Mutta eikös valtio lähinnä maksa tukia kunnille? Ota tästä selvää. Kultainen keskitie lienee hyvä valinta tällaisiin kysymyksiin.

Kunnallisverosta tuntuu olevan monta kysymystä – en edes tiedä mikä on Helsingin veroäyri (jos sitä sillä nimellä enää saa edes kutsua).

14. Kunnassani palvelujen yksityistäminen on viety liian pitkälle.

Eikös HKL ja Suomen Turistiauto isketty nippuun bussifirmaksi joka nyt ei kuljettajapulan vuoksi saa ajettua kaikkia vuoroja, tosin kuljettajapula on päivän lehden mukaan jo helpottamassa? En minä tiedä mitkä ovat yksityisiä ja mitkä ei? Pitäisikö minun lähteä nyt kaupungin sivuilta kaivamaan tietoa tästä? Eikös ajatus tässä vaalimeiningissä ole että kaikkien ei tarvitse näitä edes tietää, siksi sinne ne viksut miehet valitaan!

Mielipiteitä löytyy helpommin tavallisista asioista jotka koskettavat arkeani kuten kirjaston maksullisuus tai julkinen liikenne.

26. Toivo Sukarin kehittämät Ideapark-tyyppiset suurkeskukset auttavat pienempiäkin kuntia ja alueita kehittymään.

No siinäpä teille konkreettinen esimerkki, oikein jätkän nimen kera. Mahtaako olla ainut henkilö joka vaalikoneissa on mainittu jo kysymyksissä? Onko hän jossain ehdolla?

27. Koen itseni pikemminkin koti-äidiksi tai koti-isäksi kuin tavoitteelliseksi uraihmiseksi.

Miksi koti-äiti kirjoitetaan väliviivalla mutta uraihminen ei? Kysymyksestä sinänsä pidän, tosin mielestäni se ‘ei kuulu joukkoon’. Voisiko kysymyksen muotoilla myös ‘Koen itseni pikemminkin työläiseksi kuin porvariksi’ tai ‘liikun yleensä julkisilla, en yksityisautolla’? Miten lienevät ehdokkaat tämän tulkinneet?

28. Uskon Jumalaan

Oho, yllättävä veto, täällähän ruvetaan puhumaan oikeasti jo arvoista!

29-36 Kirkossa/kaljalla käynti kuuluu tapoihini, harrastan liikuntaa, luen kirjallisuutta, katselen mielelläni DVD:tä, käyn lavatansseissa/teatterissa/oopperassa.

Nyt rupeaa MTV vetämään pisteitä: Vaikka tietysti yksinkertaistaen, uskon tämänkaltaisten kysymysten kivasti haarukoivan ehdokkaista ihmisiä joiden arvopohja on samanlainen kuin minulla ja näinollen he tekevät päätöksensä myös näiden arvojen ja tapojen/tottumusten pohjalta. Pitkälle vietynä pitäisi jokaisesta olla jonkunlainen psykoanalyysi tai vähintään naapurin Veijon tekemä kuvaus ‘Hyvä jätkä se on’ jota sitten vertailtaisiin. Vaan kuinka rehellisesti ehdokkaat uskaltavat vastata näihin? Entä onko teatterissa käynnin painoarvo kysymyksissä sama kuin esimerkiksi päivähoitoa koskevien kysymysten?

42. Sukupuoli: mies/nainen.

Ei kait tämä ole yksi samanarvoisista kysymyksistä joka vaikuttaa minulle annettaviin ehdokkaisiin? Onko ehdokkailta kysytty ‘haluaisin mieluiten miesten/naisten ääniä?’

Tulokset

Tulosten perusteella MTV kyllä yllätti: oli sekä puolueiden että ehdokkaiden järjestys jotain aivan muuta kuin muissa koneissa. Siis jotain AIVAN muuta, ja tuon koneen toimintaan pitäisi perehtyä tarkemmin jotta sen luotettavuutta osaisi arvioida. Tuumiskelin tuossa tänään että koska koneet antavat kovin satunnaisen oloisia tuloksia ja katsellessani tuloksia voin ottaa listalta huonoiten sopivan ehdokkaan ja katsella hänen perustelujaan todeta “onhan se noinkin” ja olla valmis vaihtamaan oma mielipiteeni, pitäisi olla vaalikone joka kysyy joko yleisiä kysymyksiä (esim. MTV:n arvo/harrastus/tms tyyppisiä tai “laita arvojärjestykseen ympäristö/yksityisautoilu/päivähoito/sosiaalipalvelut/julkinen liikenne”) tai kaikkien koneiden kysymykset yksitellen ja lopuksi antaisi kaikkien koneiden tuloksista lasketun keskiarvoperusteisen ‘parhaan ehdokkaan’ joka siis on kompromissi tietysti.

Oma vaalikone

Niinpä tein itselleni taulukon joka kertoo neljän vaalikoneen tulosten yhdistelmistä parhaan ehdokkaan. En huomioiunut pisteytyksissä Kaupunkiliikkujien koneen tuloksia sillä tulosten erot olivat pieniä ja kovin harva ehdokkaista (21 näistä 44 ehdokkaasta) oli sen käynyt täyttämässä.

1. Kopioin jokaisen vaalikoneen tuloksista 10 parhaan ehdokkaan tiedot tekstieditorin kautta (jotta muotoilut tipahtavat pois) OpenOfficen taulukkolaskentaan. Homma onnistui kivasti, tiedot ovat kaikissa koneissa kivasti muodossa järjestysnumero – äänestysnumero – nimi – puolue – (kotikunta) – pisteet tai prosentit. Surullista oli tässä vaiheessa huomata että ottaessani neljästä vaalikoneesta kustakin 10 ehdokasta (yhdestä 14 sillä sijalla 10 oli 4 nimeä) – sain 44 eri ehdokasta! Eli kukaan ehdokas ei päässyt kahdessa vaalikoneessa top10-listauksiin. Eikös tämä viimeistään osoita miten arpomista tämä puuha on?
2. Kaivoin kullekin 44 ehdokkaasta (mahdolliset) prosentit muista vaalikoneista. Melkoinen puuha mutta onnistui kuitenkin. Puhuttaessa kolmesta suuresta vaalikoneesta, yksi ehdokas 44:stä oli täyttänyt vain yhden näistä (hyi hyi!), kolme ehdokasta kaksi ja loput kaikki kolme.
3. Ylellä, MTV:llä ja kaupunkiliikkujilla oli sijoitukset prosentteina, Hesarissa pisteinä. Muutin Hesarin pisteet seuraavasti prosenteiksi: HS:n parhaan ehdokkaan pisteet – HS:n huonoimman ehdokkaan pisteet [432p-(-388p)] = YLE:n ja MTV:n ykkösehdokkaiden prosenttiyksiköiden keskiarvo [(84%+85,99%)/2] eli 820p=86.00%. Tästä sain laskettua sitten 820p./85.00%=9.65p/% eli jokaista prosenttiyksikkö varten tarvitaan 5.02 HS-pistettä. HS:n ehdokkaan pisteet (jotka voivat siis olla väliltä -388..432!) voidaan sitten muuttaa prosenttiyksiköiksi kaavalla %yks=(pisteet+388)/9.65 ja näin saadaan jossain määrin vertailukelpoiset pisteet Hesarin antamille ehdokkaille.
4. Lopuksi laskin keskiarvon kunkin ehdokkaan saamille prosenteille sekä sijoituksille kolmesta eri vaalikoneesta.
5. Järjestin tulokset keskiarvoistettujen prosenttien että sijoitusten mukaiseen järjestykseen, katso tulokset alta.

Käyttämäni ODS-taulukkotiedosto löytyy vapaasti käytettäväksi ja muutettavaksi täältä.

Havaintoja

• Seuraavissa tuloksissa puolueet A ja B ovat ‘suosikkejani’.
• Prosenttien mukaan järjestettynä listan top5 -ehdokkaiden prosenttien keskiarvot kolmessa koneessa olivat
  1. 85.24% (puolue A)
  2. 79.03% (B)
  3. 78,72% (B)
  4. 77,83% (C)
  5. 76.73% (D)
  Ehdokas 1. oli vastannut vain yhteen vaalikoneista joten tulosta ei voida pitää vertailukelpoisena.
• Sijoitusten mukaan järjestettynä viiden kärjessä vaihtuu sijoille neljä ja viisi eri nimet. Sijoitusten keskiarvo kolmessa suuressa koneessa seuraavasti:
  1. 4 (A) (vastannut vain yhteen vaalikoneeseen -> ei vertailukelpoinen!)
  2. 57.67 (B)
  3. 117 (B)
  4. 129.67 (C)
  5. 131 (C).
• Vaalikoneiden ykköset sijoittuivat saivat seuraavanlaisia sijoituksia muissa koneissa:
  Ylen ykkönen: 50 (HS), 574 (MTV)
  HS:n ykkönen: 44 (YLE), 306 (MTV)
  MTV:n ykkönen: 426 (YLE), 191 (HS)

Yle siis suosittelee ehdokasta joka toisessa koneessa olisi sijalla 574 (70,49% yhteensopivuus), MTV  ehdokasta joka olisi toisessa koneessa sijalla 426 (62%) ja kolmas taasen ehdokasta joka olisi vaihtoehtoisessa vaalikoneessa ollut sijalla 306 (76,08%). EI MITÄÄN JÄRKEÄ!

Loppusanat

Olisi kovin näppärää jos joku vaalikone tekisi puolestani tällaiset laskelmat. Tai miten olisi dynaaminen vaalikone joka olisi päättänyt jo etukäteen ketä minun tulee äänestää ja säätää sekä kysymykset että ehdokkaan vastaukset sopivasti jotta saan aina saman ehdokkaan? Otetaan samaan pakettiin vielä suljettujen ovien takana laadittu sähköinen äänestysjärjestelmä niin äänestäjien tarvitsee käydä vain painamassa kopissa sitä pientä mustaa nappia jotta tiedetään kuinka paljon ääniä on kaikenkaikkiaan käytettävissä kun tuloksia päätetään. Mistä näihin voi tietää luottaa?

Jenkkien kohtuuhyvää vaalimainontaa.

Tässä ohje äänestykseen:

1. Valitse puolue (käytännössä äänesi menee puolueelle)
2. Jos vaalivoitto tuo sinulle hyvän mielen, äänestä jotain puolueen ‘varmaa’ ehdokasta. Ehdokkaasi hyötyy suoraan antamastasi äänestä, puolueelle antamasi ääni hyödyttää eniten niitä jotka sijoittuvat lähelle läpipääsyrajaa. Jos voitto ei ole niin tärkeä, äänestä ehdokasta joka todennäköisesti sijoittuu lähelle läpipääsyrajaa. Sekä puolueelle antamasi ääni että suoraan antamasi ääni hyödyttää häntä.
3. Ehdokkaan valintaan ei kannata juuri käyttää aikaa. Äänesi menee ensisijaisesti puolueelle.

Koskas niitä listavaaleja kokeiltaisiin Suomessa..?

Lopputulos

Mitäpä sitten äänestin? Valitsemani ehdokas oli, kyllä, toisesta näistä ‘lempparipuolueesta’. Sijoittuminen testeissä oli seuraava:
HS: 11 (375p, skaalattuna 79.09%)
YLE: 68 (75%)
MTV3: 585 (70.22%)
Kaupunkiliikkujat: 28 (85.29%)
Keskimäärin 74,77%, sijalla 221.

Eli ei mitään järkeä. Mutta minä olen ~tyytyväinen. Kissanviikset vaalikoneille.

Related posts:

• Verkkokauppa ja henkilötunnus – päivitetty Suunnittelin tilaavani muutaman DVD:n eräästä kotimaisesta verkkokaupasta. Tilaus tyssäsi kuitenkin...
• Adolf Ehrnroothin haastattelu Adolf Ehrnrooth oli Simo Rantalaisen haastateltavana (?) Hyvät Pahat ja...
• Viikko lomaa takana Jepu, reilun viikon olen pysytellyt irti näistä Ubuntu- ja Linux-yhteisöjuttusista...
• Älä osta mitään -päivä Tänään vietetään vuosittaista ‘Älä osta mitään‘ -päivää. Päivän mittaisen kulutuslakon...
• Isoisästä Tapasin erään ihmisen joka tunsi isoisäni. Minä en koskaan isoisiäni...